Sulaa hulluutta

Niinpä niin. Taas lähdin mukaan Kesäyön hullutukseen, en tiedä miksi. Hulluuttani kai. Koko kevään on ollut tosi vaikeaa taas löytää motivaatiota käsitöihin, mutta nyt startiitti riehuu niin ettei mopo meinaa pysyä käsissä.

Ensimmäiseksi aloin käyttää viime vuodelta jääneitä Puro Batikin jämiä kirjanmerkkeihin. Malli on No wrong side bookmark, jonka molemmat puolet näyttävät kivalta, ei ole selvää oikeaa ja nurjaa puolta. Kolmosen puikoilla näitä olen neulonut, joissakin on häntä ja helmi, toisissa hännän päissä vain solmu. Neljä näitä on yhteensä tekeillä, kolme jo valmista.

Sitten tulevalle siskonpojalle neuloin myssyn Dropsin ohjeella ja Sandnes Lanettilla, puikot 2,5 mm. Viimeistelykeijua odottelen vielä saapuvaksi.

Haipussukankin aloitin, kun kaveriporukalla on puuhasteltu huonojen haielokuvien iltaa. Jos vaikka käsilaukuksi ottaisi mukaan, heh. Lanka on hyvin marinoitu Tenneessee ja koukku 3,5 mm.

Tähän saakka kaikki langat ovat löytyneet omista varastoista, mutta tänään lipsahti. Kävin Kerästä ostamassa Quince & Co:n Larkia, koska (ja todellakin nyt on hulluus iskenyt, helle pehmentänyt pään tms.) meinaan tehdä itselleni Sportsit.

Lisäksi kävin Merletossa ostamassa espadrilles-pohjat ja puuvillalangat itselleni ja Kultakutrille, joka myös tahtoi omat. Tämä malli löytyi Kotiliesi Käsityöt 5/2015 -lehdestä hyllystä. Aika tavaran kaupittee, ei olekaan noista lehdistä tullut juuri mitään tehtyä ikinä...

Nyt ajattelin silti muutamat kasvonpuhdistuslappuset neuloa tai virkkailla jämäpuuvillasta, -hampusta ja -bambusta. Katsotaan mitä tulee ja mitä iho tykkää niistä.

Uusi mysteeri!

Apua, ollaan jo marraskuussa ja Veeran mysteerihuiviohjeen ensimmäinen osa tipahti sähköpostiin. Agrotera on vielä hihoja vailla, mutta luulenpa että nyt on vain pakko jättää se hetkeksi tauolle, keriä Tuulen tyttären musteen ja roosan väriset lankavyyhdit ja pistää huivi työn alle.

Sunnuntaina ohjelmassa myös perinteiset Kädentaidot-messut ystävien kanssa. Mitään suurta suunnitelmaa hankinnoista ei ole, eli täysin fiiliksellä mennään! 

Vihreää syksyyn

Uusimman IK:n saavuttua minulla alkoi ihan hirveästi tehdä mieli villapaitaa.

Kuva: Interweave Knits

Lehdessä oli paljon kivoja palmikkoneuleita, mutta tämä Agrotera Pullover jäi tosissaan kaihertamaan mieltä. Ja niinpä sitten kun edullisten lippujen innoittamana ystävän kanssa lähdimme päivävisiitille Jyväskylään ja TitiTyylle, oli suunnitelmana etsiä siihen sopiva lanka.

Löytyihän sieltä langat sitten yhteen jos toiseenkin projektiin... Luottokortti vingahteli iloisena kassalla, ja minä kun kannoin kotiin kirkkaanvihreää Fyberspatesin Vivacious DK:ta ynnä muuta pientä kivaa.

Wanida-sukkaprojekti joutui heti jäihin, paitakuume on kova. Tiheys osui nappiin, joten ei muuta kuin villapaidan kimppuun!

Ai niin, perjantain kunniaksi ja because I'm worth it pistin myös mysteeriklubin tilaukseen väriyhdistelmällä muste-roosa. Elämäni eka pinkki lanka itselle.

Varjo

Osallistuin Titityyn Mysteeriklubiin, johon langat valittiin hyvissä ajoin kesällä (Madelinetosh Tosh Merino Lightia kaksi vyyhtiä eri sävyissä) ja Veera Välimäen ohje lähetettiin syys-lokakuussa kolmessa eri osassa. Voin sanoa että tuotti hirmuista tuskaa valita ihanista väriyhdistelmistä yksi; katsokaa nyt, ihan mahdoton tehtävä! Langat saatuani olin silti edelleen oikein tyytyväinen yhdistelmääni Ink - Betty Draper's Blue.

Tämä oli ensimmäinen mysteerineuleeni, ja aika hämmentyneenä seurasin neulekappaleen kehittymistä. Muoto oli erikoinen. Ohjeen mukaan huivista piti tulla suuri, mutta epäilytti koko homma kun sitä myttyä katsoi. Kunnes sitten viimeisen vihjeen paljastuksen jälkeen Veera linkitti valmiin huivin kuvia Ravelryyn. Ooooh ja aaaaah! Ai noin sitä on tarkoitus käyttää!

Omastani ei tullut ihan niin suuri kuin oli ehkä tarkoitus. Syytän liian tiukkaa käsialaa ja onnettomia pingotusolosuhteita. Kelpo huivi siitä silti syntyi, ja lankaa jäi hieman yli niin että voisin jopa jotain päähinettä koettaa niistä soveltaa.

Harmi kyllä syksyiset kuvausolosuhteet eivät ole oikein suotuisat, ja salama saa värit hieman tunkkaisiksi. Betty Draper's Blue on paljon vaaleampi kuin valmistajan kuvissa, joten oli hyvä että Titityyltä jaeltiin vinkkejä värivalinnan tueksi.

Folded on muuten ihana, mutta vieläkään siitä ei ole kuvia vaikka viimeistelyt sain ihme kyllä vihdoin tehtyä. Eipä siitä varmaan kovin ihmeellisiä kuvia saisikaan kun se on musta. Mutta ihan varmasti neulon samalla mallilla toistekin. Kolme vyyhtiä Heritage Silkiä riitti vallan mainiosti ja ylikin sitä jäi, vaikka lisäsin hieman mittaa sinne sun tänne.

Saunahattutehtaalta on myöskin lähtenyt violetti Tovesta neulottu hattu siskolle, ilman kuvallista todistusaineistoa sekin. Ja olympialaisten aikaan aloitettu Moonstone etenee hitaasti mutta päättäväisesti. Tosin hirveästi tekisi mieli aloittaa kultakutrille neuletakkia Kerästä ostamastani Rowanin Purelife Revivesta. Kuinka ihanasti siellä osataankin muuten lankaostokset pakata! Eihän sitä käärettä raski raottaa edes sen verran, että saisi lankaostokset kuvattua ja taltioitua Ravelryn jemmaan.

Hei hulinaa

Onpas tullut pitkä tauko kirjoittamiseen. Jäi Kesäyön hullutuksen saldokin raportoimatta, mutta eihän se kovin putkeen mennyt. Mitäs aloitin niin monia sukkia. Bonesit sentään sain kesällä valmiiksi.

Lanka on Colinette Jitterbug väri Ischia, jonka sain viime vuonna salaiselta neuleystävältä. Puikot 2.5 ja vajaa vyyhti noihin meni. Eivät jääneet itselle vaan lähtivät äidin matkaan, kun kastelun jälkeen ne osoittautuivat liian löysiksi.

Jotain pipoa ja lapasta on tässä välillä myös valmistunut (tai jäänyt odottamaan lankojen päättelyä, kröhöm), huomionarvoisimpana ehkä ennen pikkuinsinöörin syntymää aloitetut Hello Kitty -lapaset. Toisesta puuttui Kitty-kirjailu, vaan ei puutu enää! Ja ihan ovat sopivat, että kahden vuoden kasvuaika oli oikeastaan vaan hyväksi. Kuva majailee jossakin toisaalla vielä, lisään sitten kun se on siirretty.

Sain vihdoin ja viimein myös kesällä aloitetut Ken söi kesävoin -sukat valmiiksi mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Olin luvannut itselle että mitään ei nyt aloiteta ennen kuin nuo valmistuu, joten kauhealla tuskalla urakoin ne pois puikoilta että pääsin aloittamaan Dahlia-neuletakkia. Ihanaa! Ostin Kädentaidot-messuilta Titityyn osastolta Silkbloom Finoa tähän tarkoitukseen ja nyt menen jo selän kukkakuvion toista kaaviota loppupuolella. Kaverin Dahlian näin viikolla töissä livenä ja oli ihan pakko saada oma työn alle heti.

Joulu tulee. Apua sentään, taas. Omatekemiä joululahjoja ei tänä vuonna kyllä jouda tekemään, paitsi ehkä yhden tai pari. Ehkä. Rakentaminen pistää arkea aika tavalla uuteen järjestykseen.

Pitsiä

Kliksuttelin Johanna-kirjakerhosta miehelle synttärilahjaa ja kas, sielläpä oli myös Nancy Bushin Knitted Lace of Estonian suomenkielinen versio Pitsihuivit neuloen alennuksessa. Hintaa oli vajaat 16 euroa ja kun sain vielä 6 euron bonusalen niin ei kauaa tarvinnut harkita.

Samoilla postikuluilla ostoskoriin päätyi myös Antti Riikosen Suomalainen perennakäsikirja. Peukaloni ei viherrä sitten ollenkaan, mutta jonkinlaisia kasveja sitä pitäisi varmaan unelmatalon pihalle sitten joskus istuttaa. Parempi valita sellaisia kasveja, jotka tulee toimeen erittäin vähäisellä hoidolla... Nykyisen kodin edellinen emäntä oli kouluttautunut puutarhanhoidon saloihin, joten pihalla on jos jonkinlaista laiminlyötyä perennaa. Näistä nykyisistä pidän todella paljon kuunliljoista, syysleimuista ja alppikärhöstä.

Helmeilevää vappua!

Still Lightin langanpäät on tuttuun tapaan päättelemättä ja nappi hankkimatta. Säät muuttuivat yllättäen niin keväisiksi, että villatunikalle ei oikeastaan ole tarvetta juuri nyt.

Pienet vauvasukat väkersin junasukkien ohjeella pomon tulevalle vauvalle, lankana Hjertegarn Palino. Mukavan tuntuinen lanka. Jatkoin myös viime kesänä kesken jääneitä Esther-sukkia ja toisen sain valmiiksikin, paitsi että se on liian pitkä ja pitää purkaa.

Siitä masentuneena aloitin tuubikauluria Cacaosta aikaisemmin valmistuneen baskerin kaveriksi. No sen kanssa kävi sitten niin, että yhdistäessä tein kaulurista vahingossa moebiuksen tyyppisen kierreratkaisun, minkä hoksasin vasta kun kauluria oli viitisen senttiä. Eli purkuun meni sekin, lenkkialpakkaa vielä joten tosi helppo homma.

Jotta keskeneräisiä ei olisi liian vähän kerralla, kävin vielä Lankaidean muuttoalesta ostamassa Allhemp6-hamppulankaa ja Titityystä tilasin Helmen ohjeen sähköpostiin. Voi mitä ihanuutta kun saa vaihteeksi käyttää nelosen puikkoja ja valmista syntyy käden käänteessä! Epäilyttää vaan että onko mulla tiheys pielessä ja mahtaako valmis takki sopia päälle, kun vähän tiukkaa pukkaa tulemaan.

Kesä tekee yllättävää kyllä tuloaan, ja sen kunniaksi vaihdoin sivupohjaksi jotain vähemmän hyytävää. Sinistä sen silti olla pitää!

Valokuvaajan vapaakuukausi

Näyttää ettei tässä kuussa tule valokuvattua mitään, joten mennään tekstipäivityksillä sitten. Toisaalta, eipä tässä ole ehtinyt mitään viimeistelläkään joten ei ole edes mitään kaunista esiteltävää.

Pikkumiehen Purtti-takki on pois puikoilta ja enää pitäisi käydä vetoketju hankkimassa. Tosi kivaa lankaa neuloa tuo Araucania Ranco Multy. Ja vaikka väritys on aika kirjava, sointuvat värit mukavasti toisiinsa eikä lopputulos ole liian levoton.

Kun sain neuleohjeiden oston käynnistettyä niin hankinpa sitten heti toisenkin maksullisen ohjeen, Ravelrysta tällä kertaa... Kyseessä on Veera Välimäen Still Light -tunika jota aloittelin jo kolmosen puikoilla Punta Yarnsin Merisockista (tuli marraskuussa sitä messuilta hamstrattua juurikin tunikaa varten). Siitä langasta muuten irtoaa aika tavalla väriä! Kynnet ja sormenpäät on sinisenä ja etusormessa on kiva vauhtiraita.

Unelmatalo on nyt vihdoin saatu suunnitteluasteelle. Pestasimme arkkitehdit Tiina Vimparin ja Tuomo Nakarin asialle ja torstaina kävimme heidän kanssaan katsomassa tontin hankia ja nietoksia. Vähän kauhistuttaa että onko meistä oikeasti tähän mutta se on menoa nyt.

Piristystä arkeen

Salainen neuleystäväni lähetti minulle jo viime viikolla kivan kortin, jonka kääntöpuolella on piparitaikinan ohje. Mukana oli myös glögimaustetta. Kiitos muistamisesta! Piristys olikin tarpeen, sillä pikkuinsinöörin korvatulehdus on nyt sellaista sorttia johon ei enää antibiootit tepsi, joten takana on valvottuja öitä, poissaoloa töistä, huolta ja murhetta. Tiedossa taitaa olla putkitusoperaatio vielä tämän vuoden puolella, jollei ihmettä tapahdu.

Eksyinpä sitten Kädentaidot-messuillekin piipahtamaan. Kansanpaljous oli jälleen kerran valtava, mutta jotenkin oli silti leppoisa ja iloinen mieli kojulta toiselle kierrellessä. Minulla oli tarkoituksena ostaa langat yhteen takkiin ja vähän helmiä, että saan uuden avainkaulanauhan töihin, ja kuinkas sitten kävikään?
 
Tulihan ne takkilangat ostettua, 700 g Pirtin kehräämön tummansinistä Kampalankaa. Siitä tulee Lovejoy. Mutta mukaan lähti myös Punta Yarnsin Merisockia tunikan verran, ohjetta yhä metsästän, ja yksi vyyhti Teeteen Cacaota. Pakko kai itselle tehdä sellainen muotikauluri joka kaikilla muillakin on.

Ja niitä helmiä ostin myös, niin puisena kuin lasisenakin. Koruvaijeria tarvi ostaa myös, samoin lukko ja kiinnityshelmiä, Lisäksi ostin kangasnauhaa puuhelmien kaveriksi. Pitkään olen harkinnut myös lankakukkakehyksen ostamista ja nyt sen sitten hankin, jospa vaikka joulupaketit koristelisi paperinarukukilla.

 

Pikkuinsinöörin pieniä kipeitä korvia lämmittämään ostin ihanan nallehatun Hene'siltä. Kultakutrille olen aikaisemmin ostanut saman valmistajan pupuhatun ja se on ollut niin loistava että pikkuveljelle piti ostaa omansa.

Olisihan siellä messuilla voinut villiintyä ja ostaa kaikkea muutakin ihanaa, mutta tällä kertaa oli tiukka aikataulu ja selkeä tavoite mitä olen etsimässä. Ehkä jonakin vuonna jaksan tutustua myös kaikkiin valmiisiin käsitöihin enkä tutki vain lankakauppoja.

Matkasuunnitelmia

Ollaan kultakutrin kanssa lähdössä huomenna junalla kotipuolessa käymään kun ei vielä ole työt päällä ja isä täyttää vuosia. Varsinaista elämysmatkailua kun lapsi raukka ei ole ennen junalla kulkenut ja kaikki siihen liittyvä on kovin mystistä, kuten miten sinne junaan pääsee kyytiin. Eiköhän se viimeistään kuuden tunnin jälkeen ala kuitenkin jo uutuudenviehätys haihtua, ja silloin ollaan vasta puolimatkassa jos automatka lasketaan päälle...

Violetti raitamekko eteni hyvää vauhtia kunnes unohdin ohjeen appilaan. Piti sitten äkkiä keksiä joku reissutyö, joten uudesta Neulekirjasta päätin tehdä pikkuinsinöörille Limu-takin syysviileille kauppareissuille. Lankaideasta hain ruskeaa ja limenvihreää Tovea, eilisillan väkersin mallitilkkuja eri puikoilla ja vitosen puikoilla sain viimein sopivaa jälkeä. Onpahan jotain tekemistä junassa istuskellessa. Kultakutrin viihdykkeeksi on varattu Muumi-piirrettyjä (ja istumapaikat leikkivaunusta).

Nyt jää kyllä Moda-päivä väliin mutta onpa tuota lankaa jonkin verran muutenkin hamstrattuna. Muille vain tiedoksi että huomenna Teeteen langoista saa 20 prosenttia alennusta. Tampereella ainakin Lankaidea ja Merletto osallistuvat tapahtumaan.

Lankamaailma Nordia nähty

Pitihän siellä Lankamaailma Nordian Tampereen liikkeessä sitten poiketa heti avajaispäivänä. Lankaa oli vaikka minkä väristä, paksuista ja tuntuista. Ei ollut kumminkaan avajaistarjouksia tai muuta markkinahulinaa, joten ostokset jäivät vähäisiksi.

Marks & Kattens Alpaca Silkiä ostin kolme kerää yllättävää kyllä punaisena. Syy minulle epätavalliseen värivalintaan on se, että siitä pitäisi aloitta jossain vaiheessa Pins & Lace Clubin Summer Cherries -huivi. Toivottavasti kolme kerää riittää, inhoan jaardimuunnosten laskemista...

Tänään oli asiaa keskustaan (pakko ostaa asiallisia vaatteita, työt jatkuvat sittenkin!!!) ja poikkesin samalla Suomalaisessa. Neulekirjan ostin kun sai alle 22 eurolla, vaikka ekaksi en meinannut kun siinä on niin paljon sukkaohjeita. On siinä myös kivoja lasten neuleita ja Lovejoy-takki joka menisi heti tekoon, ellei minulla olisi joku pakkomielle Sylvistä...

Purple rain

Eipä ole enää paljon helteistä tietoa, kymmenen astetta ja kovasti synkkää ja pilvistä. Pikkuinsinöörille piti eka kertaa laittaa haalari päälle kun lähti hoitoon. Ei voi mitään, kesä alkaa olla taaksejäänyttä elämää.

Lohjennut KnitPron puikko on nyt vaihdettu uuteen. Eikä sieltä Lankaideasta taaskaan tullut poistuttua ilman lankaostoksia, huoh.

Sandnes Mini Palettia lähti pari kerää mukaan ihanaisessa pinkki-violettisävyssä, tarkoitus olisi näistä tehdä kultakutrille yksinkertainen tunikamekko. Pyörönä, kaarrokkeella, niin ettei vaan tule yhtäkään saumaa ommeltavaksi! Vielä kun jostain bongaisi vastaavanlaiselle langalle olevan ohjeen ettei tarvitsisi arpoa silmukkamääriä.

Haaveilin taas Sylvistä ja selailin samalla Twist Collectiven Fall 2010 -numeroa. Ihastus! Kuinka kerta kaikkisen kauniita palmikoita! Linjoja! Värejä! Miksei yksikään kotiin kannetuista neulelehdistä ole ikinä noin täydellinen että tekisi mieli toteuttaa melkein jokainen malli?

Eilen en keskustassa liikkuessa muistanut poiketa kirjakauppaan. Pitäisi käydä meinaan tutkimassa mitä Neulekirja sisältää ja jos on kiva niin laittaa hankintalistalle.

Puikkoja piisaa

Kuten joskus aiemmin jo mainitsin, olen unelmoinut uusista puikoista joiden kaapelit mukautuisivat nätisti ja liitokset olisivat ehjiä. Vertailin eri settejä netissä ja olisin varmaan hankkinut Addin pyörösetin jos hintaa ei tarvisi miettiä. Tyydyin kuitenkin edullisempaan ratkaisuun ja kipaisin Lankaideasta KnitPro Symfonie Wood Deluxe -setin muiden ostosten (kuten kahdet kengät, käsilaukku, mineraalipuuteri, bikinit, postikortteja - oli tehokas iltapäivä) ohessa.

Testaus on vielä tekemättä, mutta onneksi kaverin kanssa jo aiemmin saatiin selvitettyä kiristystyökalun mysteeri. Koetettiin eka käyttää sitä kuin meisseliä tai vastaavaa, vaikka se toimiikin vain vipuna. Onneksi kaveri keksi sen lyhyen pyörittelyn jälkeen.

Ei nuo puikkohankinnat vielä tuohon loppuneet, koska setti ei sisällä 40 cm:n kaapelia. Sen jos ostaa niin tarvii vastaavasti hankkia lyhyemmät kärjet joka kokoa. Harmi kun ei ole mitään merkkipäivää tiedossa ennen joulua ettei voi lahjatoiveeksikaan laittaa.

Pikkuhuivi ja puikkohankintoja

Kultakutri sai uuden ilmavan kesäpäähineen tästä hulluttelutyöstä numero neljä. Malli on Winged Hair Kerchief ja lankana käytin kerän Jaeger Albanya. Malli on yksinkertainen ja muistuttaa isoäidinneliötä, paitsi että on kolmio. Ainoastaan reunassa tuli vähän haastetta kun piti tehdä "bullion stitch" - harkkosilmukka? - mutta mitä ei googlettamalla löydä ei tarvi tietääkään.

Kultakutri ei osaa vielä solmia nauhoja joten laitoin tähän kokeeksi napin, saa nähdä miten se toimii. Jos ei pysy kiinni niin tarvii keksiä jotain muuta.

Kesäyön hullutuksen kolmas projekti on vielä alkutekijöissään, aloitin pikkuinsinöörille dominoneulesukat Stepin jämistä mutta arveluttaa langan riittävyys. Pitää ehkä tehdä varret ensin molempiin valmiiksi ja terät jollain muulla langalla jos näyttää että loppuu kesken. Viides projekti ei ole vielä puikoilla mutta kun tästä koneelta pääsen niin otan puikoille kirjanmerkin. Ilahduttaa suuresti että saan käytettyä lankakorissa iäisyyden pyörineet nyttyset ja nöttöset johonkin järjelliseen, normaalisti niin ei tulisi kyllä tehtyä.

Piti tässä sortua myös välinehankintoihin... Kaverilla näin kerran Kollágen neliskanttiset pyöröpuikot, ja niissä oli niin ihana kaapeli että piti sitten uudet huivipuikot tilata Titityystä kun ne oli tarjouksessakin. Olen myös pohdiskellut että voisi investoida Knit Pron tai Addin pyöröpuikkosettiin, koska vanhoissa alkaa olla kaapelin ja puikon liitoskohdat huonossa kunnossa. Monessa on kaapeli vielä niin jäykkää materiaalia ettei niitä saa oikaistua millään konstilla.