Sydämeeni joulun teen

SNY ehti minut yllättää jouluviikolla kahteen eri otteeseen: ensin sain kortin jossa kerrottiin viimeisen lähetyksen tulevan pyhien jälkeen, ja sitten vielä mukille sydämellisen lämmittimen. Kiitos muistamisesta! En ole selvittänyt kuka ystäväni mahtaa olla, mutta hän tuntuu pitävän korttien tekemisestä tai muusta paperiaskartelusta. Lisäksi hän on lähettänyt koko ajan tosi tyylikkäitä mustavalkoisia kortteja, jollaisiin minä en törmää ikinä vaikka kuinka etsin.

Joulu on sujunut leppoisasti lasten odotusta, jännitystä ja riemua seuratessa. Pikkuinsinööri nyt ei vielä osannut mitään aattona odottaa kun edellisvuonna oli niin pieni ettei joulua taida muistaa, mutta paketteja saatuaan oli tohkeissaan siinä missä siskonsa. Edes korvatulehdus ei menoa hidastanut kun Autot-legoja kaivettiin laatikosta esille ja niillä pöristeltiin pitkin poikin. Kultakutri sai paketteja kasapäin, mutta silti veljen lelut tuntuvat niiin paljon jännittävimmiltä kuin omista paketeista paljastuneet hienoudet...

Nyt kun on joululahjat jo kääritty paketeista voin paljastaa siskolle tekemäni setin.

Kaksinkertaisella Katia Mousse -langalla neuloin hänelle Mariomyssyn ja kaulurin syksyn 2010 Novitan ohjetta soveltaen. Toivottavasti ovat lämpimät! Pakkaset ovat piinanneet tällä viikolla niin ettei nenäänsä ole paljon ulos tohtinut näyttää, mutta onneksi nyt on lauhtumaan päin. Jos pääsisi vaikka miehen kanssa pitkälle kävelylenkille kahdestaan ilman lapsia, kun on isovanhemmat kylässä heille seuraa pitämässä.

Suklaata, kynttilöitä, pelailua, kutomista, Pentti Hietasen joululevy. Siinä minun reseptini joulunviettoon.

Kylmän karkoittajat

Edelleenkään ei sisällä meinaa valokuvista tulla paljon mitään kun on niin pimeää. Mutta kokeiltua tuli joka tapauksessa.

Oman päänsä kuvaaminen on myös suhteellisen haasteellista... Teetee Aureasta tein nelosen puikoilla Franklin-baskerin ja lankaa kului ihan pikkuisen toista vyyhtiä. Tein resorin kaksinkertaisena ja ilman sitä muutosta vyyhti olisi varmaankin riittänyt.

Pätkävärjätyt langat ei vaan oikein toimi neulepintana, aika harvassa on ne mallit joissa ne näyttää kauniilta. Aiemmin samasta langasta valmistunut Ocean waves scarf on yksi niistä harvoista. Tässä baskerissa on kyllä paljon nurjaa pintaa missä väritys toimii hieman paremmin, mutta silti selkeärajaiset läikät erottuvat häiritsevästi.

Ohuesta sukkalangasta kestää jonkun tovin näperrellä pitsimekkoa, mutta onneksi pakkaset eivät päässeet yllättämään ennen valmistumista. Lanka on Sandnes Mini Palett ja noin viisivuotiaan kokoon sitä kului reilut puolitoista kerää puikoilla 3,5 mm. Malliin otin vinkkiä Sandnesin liiviohjeesta Modassa 5/2009. Loin helmaan enemmän silmukoita, yksi per mallikerta, ja kavensin ylimääräiset lantiolla pois. Helmaan tein pitsikuviota jonkin matkaa että sinne tuli hauskasti mutkitteleva reunus, mutta loppuosa lantiolle saakka on sileää. Päättelin ihan oikein jo alkuvaiheessa että mekko ei ikinä valmistu jos teen sen kokonaan pitsisenä.

Aloitin muuten tätä Kollagen neliskanttisilla pyöröillä, mutta eihän siitä mitään tullut. Kaapeli on niin veltto että silmukat eivät kulkeneet siinä lainkaan. Ne puikot täytyy siis varata vain tasona tehtäviin neuleisiin, harmi juttu.

Voi tauti

Ei täällä parantolassa paljoa ehdi neuloa, aina on joku räkänokka hoivaa vailla. Pikkuinsinööri sai nyt sitten antibiootit korvatulehdusta parantamaan, ja toivon että kuurin jälkeen ei tarvisi ihan hetkeen nessupakettia raottaa.

Tehtaalta ei ole valmistunut kuin aikapäiviä sitten aloitetut dominosukat pikkuinsinöörille 2,5 mm:n puikoilla ja Modan 1/2007 ohjeella. Lanka on Stepin jämiä ja toisen sukan kärkeen piti kaivaa Nallea kaveriksi kun kriittisesti loppui lanka kesken. Onneksi sävy on niin lähellä ettei sitä juurikaan huomaa.

Liskohupparista jäi sen verran Tovea yli että olen pohdiskellut jonkinlaisen päähineen tekemistä. Isä on kova saunomaan, mutta löylyttely aiheuttaa hänelle päänsärkyä joten saunamyssy voisi olla paikallaan. Ei kyllä yhtään jaksaisi alkaa itse suunnitella vaan valmis ohje olisi poikaa.

Argh, joulukin on taas aivan liki ja mitään omatekoista ei taida kyllä tänä vuonna lahjapakettiin eksyä. Ehkä just ja just yhdet sukat jollekulle... mutta ei siitä sen enempää. On se muuten onni ja autuus että joulun lisäksi myös lasten synttärit on kerran vuodessa vaan. Kultakutri täytti viikonloppuna viisi ja voi sitä menoa ja melskettä kun synttäreitä juhlitiin!

Mekin saatiin joululahja tänä vuonna vähän etukäteen: kaupungin arvonnassa voitettiin tontti kivalta uudelta alueelta läheltä molempien työpaikkaa. Luulenpa että vapaa-aikaa ei ole seuraavaan pariin-kolmeen vuoteen senkään vertaa kuin nyt! Arvailen myöskin, että Ravelryssä surffailun sijaan tulen seuraavat puoli vuotta pommittamaan talovalmistajien ja muiden rakennuspuljujen verkkosivuja.

Valmis Limu

Pesukoneesta paljastui ihanan pehmeä ja tasaisesti huopunut takki. Tove on tähänastisista kokeiluistani kyllä ehdottomasti paras lanka huovutukseen!

Pituudesta oli kutistunut kymmenen senttiä ja leveyttäkin oli huomattavasti vähemmän kuin koneeseen mennessä. Olisi ehkä sittenkin kannattanut aloittaa huovutus hienopesulla, sillä mitat ovat kohta turhankin sopivat. Hihat ovat hieman liian pitkät, katsoin jo kappaleita yhdistäessä että mittasuhteet eivät ihan olleet kohdallaan. En tiedä tuliko joku lapsus neuloessa vai onko tämä ihan ohjeista lähtöisin.

Nättihän siitä tuli kuin mikä. Ruskeaa Tovea kului kaiketi 3,5 kerää mikäli laskelmani pitävät paikkansa, ja vihreää puolisen kerää. Käytin 5 mm puikkoja. Jätin olkapäälle kuuluvan liskon ompelematta koska se ei jotenkin vaan onnistunut, jalat  ovat liian pitkät ja häntä liian lyhyt.

Tulipa viimein kuvattua miehen palmikkoslipoveri 7 veljeksestä. Ohje on syksyn 2008 Novitassa. Ohjeesta poiketen tein palmikon vain etukappaleeseen. Lankaa kului reilut 2,5 kerää kun tein liivin S-koon silmukkämäärillä mutta M-koon ohjeilla muuten.

Uusi kamera pitäisi hankkia kun pikkuinsinööri sain vanhan moukaroitua siihen kuntoon, ettei linssinsuojus enää aukea tai mene kiinni, ja linssin eteen jää jotkut lärpäkkeet "kehystämään" kuvaa kuten näistä otoksista huomaa. On siinä sisäinen paristokin mennyt jo entiseksi ja kellonaikaa sekä päiväystä pitäisi olla antamassa joka käänteessä. Ei vaan olisi energiaa alkaa vertailla eri ominaisuuksia tai ravata liikkeissä vertailemassa hintoja...

Snif ja pärskis

Täällä aloitettiin syyskuu komeasti ekalla syysflunssalla koko perheen voimin. Nessuja on siis kulunut ja öitä valvottu. Vielä ennen taudin koko voimaa maalasin lastenhuoneen katon ja tänään riehuttiin listat takaisin kattoon, joten remontointi saa tältä osin päättyä tähän!

Onneksi Puro-villahousut ei oikeasti olekaan kovin suuret, vaan niissä on juuri sopivasti huopumis- ja kasvunvaraa. Lahkeista kun taittaa resorit niin hyvin pysyvät jalassa.

Tämän Unikko-kaulurin tein oikeastaan jo keväällä, mutta langat jäi päättelemättä ja tein sen vasta nyt kun oli pakko saada kauluri käyttöön. Lankana on Novitan Wool ja Bambino kolmosen puikoilla, molempia meni vajaa kerä. Kaipaisi varmaan vielä kostutusta ettei olisi niin jäykkä.

Kultakutrin uuden Ice Queen -huppukaulurin sain viikonloppuna valmiiksi. Lanka on Rowan Kidsilk Haze (ihana!), puikot 5 mm ja mukana on koon 10 vaaleanpunaisia siemenhelmiä hopeisella sisuksella.

Jos ne helmet vaikka näkyisi kuvassa... kuka löytää?

Miehen slipoverista ei vieläkään ole kuvallista todistusaineistoa, mutta ehkä piakkoin. Sen sijaan kultakutrin mekon aloituksesta on kuva, vaikka salama vaan sotkee värejä harmittavasti. Kaunista violettia, kerästä päättelin että lopputulos olisi enemmän pinkkiin päin.

Oi ihana maanantai!

Harvoin on näin kivasti viikko alkanut kuin tänään: sain meinaan kauan kaivatun viestin Salaiselta neuleystävältä!

Jo pelkkä kuoren näkeminen sai sydämen pamppailemaan jännityksestä kun tiesin että tässä se nyt on, ensimmäinen viesti ystävältä. Olipas oikein kaunis ja mieltä lämmittävä lähetys, kiitos sinulle ystäväni!

Olen myös alkanut jo suunnitella ensimmäistä pakettia omalle ystävälle, tuntuu vain ettei 15 euroa riitä kaikkeen siihen mitä tahtoisin hänelle antaa. Parasta olisi varmaan tehdä jonkinlainen kokonaissuunnitelma näin alkuun ja koettaa pysyä siinä, ettei tule osteltua lankasillisalaattia ystäväparalle.

Viikonlopun aikana onnistuin olemaan kovasti tuottelias ja sain kuin sainkin miehen slipoverin viimeisteltyä. Kuvatodisteita siitä ei vielä ole, sillä mies puki sen heti päälleen töihin. Tuli oikein sopiva ja ilmeisesti myös mieluinen!

Pikkuinsinöörin uudet L-kokoiset Tiuhtis-housut metsänvihreästä Purosta sain myös valmiiksi.

Raitojen kanssa piti jälleen kikkailla hieman eikä ne aivan mätsää, kun kerissä meni näköjään juoksut "taiteellisesti" eri tavalla, mutta kelpaa. Lankaa kului pikkuisen reilu 2,5 kerää. Vaippakäyttöön nämä nyt ensisijaisesti on tarkoitettu, vaikka voi olla että valtavan kokonsa vuoksi päätyvät alkuun välihousuiksi. Näyttäisi nimittäin olevan ehdat kainalopöksyt... Toivottavasti pesu ja pieni käsin huovutus lyhentävät yläosan pituutta.

Nyt puuhastelen taas kultakutrin Ice Queenin parissa, purkasin illalla puolet kun olin laittanut helmet minne sattuu ja nyt koetan olla saamatta purettua mohairkekoa solmulle. Täytyisi oikeastaan siirtyä tästä koneelta puikkojen ääreen jotta saisin mahdollisimman paljon tehtyä ennen kuin pikkuinsinööri palaa kotiin. Jos se meinaan siihen kasaan menee koskemaan niin sitä solmua ei pelasta kuin sakset. Ja pieni vinkki muuten ystävälle: lisään helmet neuleisiin omatekoisen rautalankavirityksen avulla, mutta joskus tuntuu että pienenpieni virkkuukoukku voisi olla paljon näppärämpi siihen puuhaan ;-)

Hulluttelun jälkimainingeissa

Niin se vain heinäkuu mennä hurahti ja elokuukin on pian puolessa välissä. Myös pikkuinsinööri aloitti taipaleensa perhepäivähoidossa ja minä palasin takaisin töihin, vaikkakin ensin pidän lomia pois. Siitäpä se ajatus sitten lähti ja pari viikkoa on sujunut pientä pintaremonttia tehden, eikä koneen ääressä ole tullut paljon istuttua. Maalipensseliä on tullut heilutettua senkin edestä.

Kesäyön hullutus saatiin päätökseen, jos ei ehkä ihan kunnialla kun valmiiksi asti ehti vain 21 työtä. Tässäpä viimeiset niistä:

Fantti-langasta koneessa huovutetut "helmet" saivat lankaan seurakseen pieniä siemenhelmiä. Jospa tuota syksyllä käyttäisi paidan kanssa, paljaalla iholla tuntuu kutittavan.

Toinenkin helmiprojekti: Fan Bookmark -ohjetta mukaillen metallilangasta virkattu hökötys kännykkäpussia koristamaan. Takana on neula jolla virityksen voi kiinnittää minne lystää.

Ja vielä yksi jämälangan tuhoamistyö, virkattu huivi miehen pipolle kaveriksi. Lankana Artesano Inca Cloud. Pikkuisen kapeaksi jäi mutta ihan hyvä takin alla pidettäväksi.

Ja mitäs jäi kesken? No sukkapuolta etupäässä, minkä arvasinkin. Pikkuinsinöörin dominosukat, punaiset kukkasukat, mökkitössut, Ice Queen ja Vihervaara eivät valmistuneet aikarajaan mennessä, eikä ne ole kyllä siitä edenneet senkään jälkeen. Paitsi dominosukkia olen kutonut eteenpäin, vaikka niidenkin kanssa alkaa olla taistelua kun lankakerästä on tullut tämän näköinen:

Pikkuinsinööristä on niin kiva tulla osallistumaan näihin äidin projekteihin... huokaus.

Mökkitossuja yritin ihan tosissaan valmiiksi vielä viimeisenä iltana, mutta iski sellainen ongelma että lanka loppui kesken! Kuinka se on mahdollista, taloudessa jossa säilytystilasta ihan liikaa on varattu langoille? No surullinen tosiasia tuo oli kuitenkin, ei löytynyt 7 veljestä tarpeeksi toteutuksen loppuun saattamiseen.

Ihan kivaa oli osallistua ensimmäiseen tempaukseen, vaikka ensi vuotta ajatellen voisi ottaa pari asiaa opiksi:

1. Suunnittele etukäteen mitä teet ja missä järjestyksessä.
2. Varmista että kaikkiin on lankaa.
3. Varmista myös että puikkoja löytyy oikeaa kokoa tarpeeksi monet.
4. Varaudu kesähelteisiin myös muilla kuin villalankaprojekteilla, wink wink.

Mulla meni liikaa aikaa kun mietin mitä seuraavaksi aloitan, ja sitten kävi myös niin ettei ollut pientä pyöröä koossa 7 jolloin Vihervaaran hihat jäi aloittamatta. Ja mohair sekä kolmenkymmenen asteen helle ei ole kaikkein paras yhdistelmä.

Nyt kun tämä on ohi ja pitkä syksy edessä, niin aloin harkita josko minusta olisi Salaiseksi neuleystäväksi.

Viuhkalle tarvetta

Helle sen kun jatkaa hellimistään, ja meillä kun ei ole edes ilmalämpöpumppua niin ainoa keino vilvoitella on käydä uimassa. Onneksi ranta on kävelymatkan päässä! Eilen käytiin kultakutrin kanssa keskustassa Kukkaisviikkojen ohjelmaa ihmettelemässä, ja sillä reissulla sain olkapääni punaisiksi. Ei siis narutoppeja enää minulle ennen kuin iho on parantunut.

Kuuma sää ei tosiaankaan houkuta villaneuleiden pariin. Kultakutrin vaaleanpunainen Ice Queen on ollut jäissä parina iltana, koska näpit ovat niin kosteat ettei tulisi mieleenkään alkaa mohairin kanssa temppuilemaan. Plus sössin jotenkin helmien laitossa ja niitä tuli kylvettyä neljälle ihan väärälle kierrokselle, eli melkein koko luomus on menossa purkuun... Grreat.

Kainaloihin saakka edennyt Vihervaarakin on jäissä, koska siihen varaamaani Rowan Soft Tweediä on varastossa niin paljon, että siitä saisi vaikka Sylvin aikaiseksi. Pitkäaikainen unelma, jonka nyt tahtoisin toteuttaa, vaikka se tarkoittaisikin Vihervaaran purkamista tällä erää.

Kirjanmerkkirintamalla en heittänyt edellisen epäonnistumisen jälkeen kirvestä kaivoon vaan kokeilin uutta mallia.

Fan Bookmark syntyi Novitan virkkauslangasta kolmosen koukulla. Lisäsin muutamat lasihelmet tupsuun väriä tuomaan. Kaunis ja helppo malli!

Ai niin, tilasin Interweave Knitsin iät ajat sitten ja tänään eka numero löytyi postilaatikosta, jee! En ole vielä avannut sitä kääreistään kun odotan rauhallisempaa hetkeä paneutua aiheeseen asiaankuuluvalla hartaudella.

Kaunis Bitterroot

Huivi on pingotettu ja parit ulkokuvat otettu.

Kultakutri poseeraa. Ei ehditty kovin monta kuvaa saada, kun kuulemma kädet väsyi ja piti päästä muihin touhuihin.

Kaunis tuli, ja väri on mukavan eläväinen. Olen aina ollut suuri sinisen ystävä, mutta vihreä on pikku hiljaa kiilaamassa kakkoseksi.

Silkkiä ja luoteja, eikun helmiä

Bitterroot on valmis. Ihana. Kaunis. Vaan ei vielä kunnolla kuvattu. Eilen ennen pingottamista otin siitä kumminkin pari kuvaa kylppärin lattialla kun en malttanut odottaa!

Valmiit mitat on 125 x 57 cm ja Sea Silkiä meni vajaa vyyhti. Riskillä olisi voinut kokeilla yhtä ylimääräistä mallikertaa koska lankaa jäi yli jonkun verran, mutta koska purkaminen (varsinkin helmien) on niin työlästä niin parempi näin. Helmet ostin Helmimerestä, ne ovat koon 6 siemenhelmiä ja väritys on aika jännä: keltaisen helmen sisus on sininen, oikeastaan jopa turkoosi. Sisus näyttää vihreältä keltaisen lasin läpi ja saa koko helmen vaikuttamaan vihreältä. Sopii hienosti keltavihreään langan sävyyn.

Happy feet

 Tein viime vuonna itselleni ja lahjaksi parit sneaker-sukat eri ohjeiden risteytyksenä. Sukat olivat niin mukavat että tein sitten toisetkin omaan käyttöön.

Malli on Ullan Sneaker-sukkaset 2,5 mm puikoilla, mutta lisäsin vähemmän kuin ohjeessa eli joka puikolla oli 16 silmukkaa. Lanka on Regia Design Line Kaffe Fassett, väri Mirage Storm, ja melkein koko kerän sain näihin kulumaan.

Nämä hassut tossut taas voi pukea jalkaan miten päin vaan. Ohje on Novitassa 6/2002. Lanka on 7 veljestä, ihana Martta-punainen väri ja puikot 4.

Ja vielä olisi yksi valmis huivin kyhäelmä lisättäväksi valmiiden pinoon, Fun Drop Stitch Scarf kerästä Novitan Havaijia vitosen puikoilla. Pääsinpä siitäkin kerästä eroon.

Synttärilahjaksi

Innostuin kirjanmerkeistä. No tämän kanssa meinasi sekin innostus lopahtaa, tuli meinaan aika hirveän näköinen... Ei mennyt sitten synttärilahjaksi kuten olin suunnitellut.

Lace Bookmark Novitan virkkauslangasta 3.5 mm puikoilla. Pikkuinsinööri on hukannut nuppineulat jonnekin enkä löydä niitä mistään, joten eihän tätä saanut pingotettua ollenkaan. Muutenkin hiukan huono ratkaisu tuossa kun kavennukset tulee molempiin reunoihin, aika möykkyistä jälkeä etten sanoisi.

Koska jokin lahjaidea piti keksiä tämän mentyä mönkään niin jatkoin lasinaluslinjalla. Ostin valkoista ja harmaata Tennesseetä (huom: ainoat varta vasten KYH-projektiin ostetut langat) ja virkkasin muutamat kukkaset lisää. Toivottavasti sopivat valkoisen värin ystävän sisustukseen!

Hattusatoa

Kummallakaan lapsosella ei ollut kesähattua joten piti kaivella varastoista sopivaa lankaa ja ideoita. Syntyi sitten hattuja sekä lapsille että nukelle.

Novitan Samosta kerä ja Malibun jämiä kaveriksi, vitosen virkkuukoukku ja vapaata inspirointia, tuloksena auringonkukkahatut pikkuäidille ja hänen lapsoselleen. Eihän nuo ihan just nappiinsa visiota vastanneet mutta hällä väliä, kunhan tulisi vain käytettyä.

Iänpäiväisestä Lidlin Colorado-langasta oli sitten tarkoitus tehdä pikkuinsinöörille Newsboy Hat. En tiedä missä tokkurassa syötin tiheyden ja päänympäryksen, sillä tuloksena oli justiinsa passeli lippis nukelle... Seuraava yritys oli taas liian iso jopa minulle, mutta onneksi kolmannella kerralla sain oikean kokoisen aikaan.


Oikeaan kokoon (48 cm) loin 75 silmukkaa nelosen puikoilla, lisäsin 15 reunuksen jälkeen ja neuloin reilut 3 tuumaa ennen kavennusten aloittamista. Vielä kun lippiksen saisi pysymään ipanalla päässä niin hyvä.

Kirjanmerkki, a.k.a. The Great Gatsby

On tullut noita maailmankirjallisuuden klassikoita lueskeltua jonkun verran, mutta kirjanmerkit pakkaa aina olemaan hävöksissä joten ties mitä lippuja ja lappuja tungen kirjan väliin merkiksi. Kesäyön hullutuksen innoittamana olen etsinyt pieniä ja mielekkäitä projekteja, ja kirjanmerkki on oikeasti tarpeen jos mikä.

Kyhäelmä numero 5 on Flourish Bookmarkin ohjeella tehty ja lanka on Katia Gatsby, siitä siis kutsumanimi The Great Gatsby. Lankaa kului ihan naurettavan pieni määrä joka jäi joskus yli siskon topista. Testasin myös uusia neliskulmaisia 3,5 mm puikkoja ja voih, täytyy ehkä useammatkin niitä hankkia, niin ihanalta ne tuntuu kädessä.

Sisäkuvaus ei edelleenkään ole oikein hallussa, kovasti on synkkää.

Pikkuhuivi ja puikkohankintoja

Kultakutri sai uuden ilmavan kesäpäähineen tästä hulluttelutyöstä numero neljä. Malli on Winged Hair Kerchief ja lankana käytin kerän Jaeger Albanya. Malli on yksinkertainen ja muistuttaa isoäidinneliötä, paitsi että on kolmio. Ainoastaan reunassa tuli vähän haastetta kun piti tehdä "bullion stitch" - harkkosilmukka? - mutta mitä ei googlettamalla löydä ei tarvi tietääkään.

Kultakutri ei osaa vielä solmia nauhoja joten laitoin tähän kokeeksi napin, saa nähdä miten se toimii. Jos ei pysy kiinni niin tarvii keksiä jotain muuta.

Kesäyön hullutuksen kolmas projekti on vielä alkutekijöissään, aloitin pikkuinsinöörille dominoneulesukat Stepin jämistä mutta arveluttaa langan riittävyys. Pitää ehkä tehdä varret ensin molempiin valmiiksi ja terät jollain muulla langalla jos näyttää että loppuu kesken. Viides projekti ei ole vielä puikoilla mutta kun tästä koneelta pääsen niin otan puikoille kirjanmerkin. Ilahduttaa suuresti että saan käytettyä lankakorissa iäisyyden pyörineet nyttyset ja nöttöset johonkin järjelliseen, normaalisti niin ei tulisi kyllä tehtyä.

Piti tässä sortua myös välinehankintoihin... Kaverilla näin kerran Kollágen neliskanttiset pyöröpuikot, ja niissä oli niin ihana kaapeli että piti sitten uudet huivipuikot tilata Titityystä kun ne oli tarjouksessakin. Olen myös pohdiskellut että voisi investoida Knit Pron tai Addin pyöröpuikkosettiin, koska vanhoissa alkaa olla kaapelin ja puikon liitoskohdat huonossa kunnossa. Monessa on kaapeli vielä niin jäykkää materiaalia ettei niitä saa oikaistua millään konstilla.

Kiitoskukkanen

Eilen aloitettu KYH#2 ehti eilen myös valmiiksi. Virkkasin Sandnes Mandarin Classicin jämistä mukinalusen, joka menee kultakutrin hoitotädille Runo-mukin kanssa kiitokseksi hyvästä hoidosta. Kukanmuotoisen mallin löysin Ravelrystä: Doni Speiglen suunnittelema Springtime Coasters.

3,5 mm:n koukulla alusesta tuli sen verran nafti, että korvasin viimeisen kierroksen kiinteät silmukat puolipylväillä. En sitten tiedä oliko siitä suuresti apua koon kasvattamisessa... Halkaisija on kutakuinkin tasan 10 cm.

KYH#1 on vielä ihan alkuvaiheessa, edes ensimmäistä mallikertaa en ole saanut Bitterrootista aikaiseksi. Asiaan vaikuttanee hieman se, että sää on taas ollut ihanan lämmin ja aurinkoinen ja päivät kuluvat lasten kanssa ulkoillessa. Plus koetan samalla saada viime kesäistä topintekelettä valmiiksi. Plus pikkuinsinööri käy joka käänteessä purkamassa lankakerät niin hirveälle solmulle, että niiden selvittelyyn saa tuhlattua tuntikausia.