22. elokuuta 2010

Ei suju ei

Kylläpä taas vastustaa. Pikkuinsinöörin dominosukat etenivät ihan hyvää vauhtia kun sain solmulle menneen kerän selvitettyä, kunnes monsieur meni ja katkaisi yhden bambupuikon... Se lapsi se sitten kerkeää pahantekoon! Onneksi on sentään KnitPron samankokoiset puikot, vaikkakin toisessa sukassa kiinni, ettei koko touhu tyssää tähän.

Tekisi kauheasti mieli aloittaa taas jotakin uutta eikä viimeistellä keskeneräisiä. Miehen slipari pitäisi kyllä ottaa jälleen työn alle, kun enää ei oikein voi helteisiinkään vedota. Ei siinä olisi kuin pään- ja kädentiet tekemättä (plus saumat ompelematta ja sitä oikeasti inhoan yli kaiken).

No onneksi on sentään kivojakin uutisia: liityin syksyn Salainen neuleystävä -rinkiin ja nyt odottelen jännityksellä tietoja ystävästäni sekä salaisen ystäväni yhteydenottoa!

2 kommenttia:

  1. Mulla haluttais myös aloittaa jotain uutta... Mikähän siinä viimeistelyssä on niin älyttömän vaikeaa? Yleensä se ei edes vie niin kovin pitkään, ja tuloksenkin näkee nopsaan. Mutta kun ei vaan nappaa...

    VastaaPoista
  2. Sepä se. Oli projekti miten ihana ja loistelias tahansa, yleensä sen teko töksähtää siinä vaiheessa kun sen saa pois puikoilta. Vaikka ompelemisessa ei menisi kuin hetken aikaa ja sitten tuotoksen saisi käyttöön, mielenkiinto lopahtaa välittömästi. Kai sitä pitäisi vaan itsekuria kehittää sen verran ettei uutta aloiteta ennen kuin vanhat on pois korin pohjalta ;-)

    VastaaPoista