Mitä kuuluu Dahlialle?

Ei niin mitään uutta. Dahlia on edelleenkin mytyssä odottamassa että joku päättelisi langat ja pingottaisi kuvion esille. En tajua missä se joku aina piileksii.

Startiitti riehuu sen sijaan kovana. Boreal-kaulurin sain tuossa jo tehtyä, vähän lyhyempänä kuin ohjeessa (paitsi että joku ei ole sitäkään viimeistellyt käyttökuntoon) ja kolmannesta Manu-vyyhdistä aloitin pipoakin. Seiskan puikot, alkuun 48 silmukkaa, kolme kerrosta joustinta ja sitten palmikkokuvion ekalla kierroksella lisäsin silmuikkaluvun 55:een.

Kävin Lankaideassa tässä päivänä muutamana, kun ystävänpäivän arvonnassa voitin liikkeestä Jaipur Silk Finoa kaksi vyyhtiä isoa Bitterroot-huivia varten. Mikä ihana lanka! En ole vielä penkonut helmilaatikkoa että olisiko siellä sopivia helmiä vai pitääkö lähteä jälleen kerran helmiostoksille. Edellisellä kerralla HelmiQ:sta hamstratut ihanuudet ovat kaikki edelleen käyttämättä, miten surullista...

Mutta niin, Lankaidesta tarttui mukaani myös Teeteen Taigaa yksi vyyhti. Kultakutri nimittäin iski kyntensä Manuun ja olisi siitä tahtonut kaulahuivin (but it's mine, my precious!). Taigan rakenne on aivan unelmanpehmeää, se on puhdasta merinovillaa ja ennen kaikkea konepesun kestävää. Joten siitä sitten tyttöselle tein Borealin palmikkokuviolla kaulahuivin.

Kuvan värit ovat ihan pielessä. Viininpunainen se kyllä on muttei ihan tuollainen.

Näiden lisäksi puikoilla on vielä kaksi miehen kaulaliinaa. Pitäisi mennä siskon miehelle. Ensimmäisen aloitin Sisusta mutta eihän se käy, on aivan liian karhea.

Malli on Red Herring Scarf enkä vielä oikein tiedä mitä tälle tekisin. Purkaisinko pois vai tekisinkö loppuun ja katsoisin sitten kelpaako kellekään.

Toinen yritys on Novitan Alpacaa ja mallina Executive Scarf (Ravelry). En millään saa tuota mallikuviota painumaan mieleen kun se ei etene silleen loogisesti, mutta ihan hienoa pintaa tuosta tulee.

Mitä, taas sukat?

Joku mielenvinksaus varmaan iski. Puikoilla on Kalajoki-sukat miehelle Araucania Rancosta.

En nyt varsinaisesti vihaa sukkien kutomista mutta ei se niin herkkuakaan ole, varsinkaan se toinen. Näissä nyt onneksi tuo kaavio sentään vaihtaa kiemurtelusuuntaa toisessa sukassa, ettei ihan identtisiä tarvi tehdä. Miksi sitten lähdin tähän hommaan? Koska miehellä ei ole muita kuin saapassukkia. Ajattelin että pitää sitä nyt sen verran venyä, että toinen saa kunnon sukat talvikengissä pidettäviksi.

Muutenkin tahtoo nuo suutarin lapset kuljeskella ilman kunnon vermeitä. Kultakutrille piti illassa taikoa kauluri, kun tajusin ettei vanha kauluri enää suojaa ollenkaan kun se on ihan löpsähtänyt. Viitosen puikot, vajaa kerä Kauhavan Kangas-Aitan Siloa ja Swampfield Cowlin ohje. Vallan mainiosti menee 6-vuotiaalle. Yhtään tiukempi ei saisi kyllä enää olla, onneksi kastelemalla sai kuviota hieman auki niin että kaulurin saa kunnolla kiskottua pään yli.

Dahlia etenee, ei ole kuin toinen hiha tekemättä ja langanmäärä taisi olla juuri passeli. Hieman päälle kerä jäljellä ja sen verran kului tuohon edelliseen hihaan. 

Hihansuussa on myös kukkakuviota, kiva yksityiskohta. Luulenpa että minulla nuo hihat tulevat olemaan ihan täysmittaiset kastelun jälkeen, kun  tein vahingossa vähän ohjetta enemmän mittaa ennen kuvion aloittamista.

Lopuksi: kuva parista Tovesta tehdystä konehuovutetusta löylyhatusta, ohje Modassa 1/2006. Isälläni se on pitänyt saunanjälkeiset päänsäryt pois niin hyvin, että tänä vuonna tein äidille samanlaisen. 

Hei hulinaa

Onpas tullut pitkä tauko kirjoittamiseen. Jäi Kesäyön hullutuksen saldokin raportoimatta, mutta eihän se kovin putkeen mennyt. Mitäs aloitin niin monia sukkia. Bonesit sentään sain kesällä valmiiksi.

Lanka on Colinette Jitterbug väri Ischia, jonka sain viime vuonna salaiselta neuleystävältä. Puikot 2.5 ja vajaa vyyhti noihin meni. Eivät jääneet itselle vaan lähtivät äidin matkaan, kun kastelun jälkeen ne osoittautuivat liian löysiksi.

Jotain pipoa ja lapasta on tässä välillä myös valmistunut (tai jäänyt odottamaan lankojen päättelyä, kröhöm), huomionarvoisimpana ehkä ennen pikkuinsinöörin syntymää aloitetut Hello Kitty -lapaset. Toisesta puuttui Kitty-kirjailu, vaan ei puutu enää! Ja ihan ovat sopivat, että kahden vuoden kasvuaika oli oikeastaan vaan hyväksi. Kuva majailee jossakin toisaalla vielä, lisään sitten kun se on siirretty.

Sain vihdoin ja viimein myös kesällä aloitetut Ken söi kesävoin -sukat valmiiksi mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Olin luvannut itselle että mitään ei nyt aloiteta ennen kuin nuo valmistuu, joten kauhealla tuskalla urakoin ne pois puikoilta että pääsin aloittamaan Dahlia-neuletakkia. Ihanaa! Ostin Kädentaidot-messuilta Titityyn osastolta Silkbloom Finoa tähän tarkoitukseen ja nyt menen jo selän kukkakuvion toista kaaviota loppupuolella. Kaverin Dahlian näin viikolla töissä livenä ja oli ihan pakko saada oma työn alle heti.

Joulu tulee. Apua sentään, taas. Omatekemiä joululahjoja ei tänä vuonna kyllä jouda tekemään, paitsi ehkä yhden tai pari. Ehkä. Rakentaminen pistää arkea aika tavalla uuteen järjestykseen.

Purtti ja bling-bling-pipo

Työ tuntuu haittaavan vapaa-aikaa sen verran, ettei jaksa illalla paljon koneella istua. Blogi on saanut olla oman onnensa nojassa mutta eipä toisaalta ole paljon valmistunutkaan.

Tänä talvena on tuota pakkasta riittänyt, ja se toimi hyvänä motivaattorina tehdä pikkuinsinöörin Purtti-takki valmiiksi. Eihän siinä ollut kuin kainalosaumojen ompelu, lankojen päättely ja vetskarin ompelu tekemättä.

Lankana tässä on Araucania Ranco Multy jota kului hieman reilu vyyhti. Malli on Ilun Neulekirjasta, paksummalle langalle kylläkin joten sovelsin sujuvasti koon 130 silmukkamääriä kokoon 90. Vetoketjun ompelin ihan koneella kiinni kun oli niin kova kiire saada takki käyttöön. Minä ja ompelukone ei tulla oikein juttuun, mutta tämä meni sentään kertayrityksellä oikein. Oli myös ensimmäinen kerta kun neuleeseen ompelin mitään koneella.

Vastapainoksi tälle ja muille tummasävyisille neuleille mitä tällä hetkellä puuhastelen ostin Novitan Kidettä sävyssä prinsessa ja tekaisin kultakutrille uuden kevätpipon.

Malli on Thorpe (Ravelry-linkki) ja tein sen kutosen puikoilla. Minulla oli pieni nyttyrä Kidsilk Hazen jämiä jotka yhdistin Kiteeseen, ja lopputuloksena on kivan pörheä pinta. Ei mohairia koko pipoon riittänyt, mutta sitä ei oikeastaan kunnolla huomaa.

Kylmän karkoittajat

Edelleenkään ei sisällä meinaa valokuvista tulla paljon mitään kun on niin pimeää. Mutta kokeiltua tuli joka tapauksessa.

Oman päänsä kuvaaminen on myös suhteellisen haasteellista... Teetee Aureasta tein nelosen puikoilla Franklin-baskerin ja lankaa kului ihan pikkuisen toista vyyhtiä. Tein resorin kaksinkertaisena ja ilman sitä muutosta vyyhti olisi varmaankin riittänyt.

Pätkävärjätyt langat ei vaan oikein toimi neulepintana, aika harvassa on ne mallit joissa ne näyttää kauniilta. Aiemmin samasta langasta valmistunut Ocean waves scarf on yksi niistä harvoista. Tässä baskerissa on kyllä paljon nurjaa pintaa missä väritys toimii hieman paremmin, mutta silti selkeärajaiset läikät erottuvat häiritsevästi.

Ohuesta sukkalangasta kestää jonkun tovin näperrellä pitsimekkoa, mutta onneksi pakkaset eivät päässeet yllättämään ennen valmistumista. Lanka on Sandnes Mini Palett ja noin viisivuotiaan kokoon sitä kului reilut puolitoista kerää puikoilla 3,5 mm. Malliin otin vinkkiä Sandnesin liiviohjeesta Modassa 5/2009. Loin helmaan enemmän silmukoita, yksi per mallikerta, ja kavensin ylimääräiset lantiolla pois. Helmaan tein pitsikuviota jonkin matkaa että sinne tuli hauskasti mutkitteleva reunus, mutta loppuosa lantiolle saakka on sileää. Päättelin ihan oikein jo alkuvaiheessa että mekko ei ikinä valmistu jos teen sen kokonaan pitsisenä.

Aloitin muuten tätä Kollagen neliskanttisilla pyöröillä, mutta eihän siitä mitään tullut. Kaapeli on niin veltto että silmukat eivät kulkeneet siinä lainkaan. Ne puikot täytyy siis varata vain tasona tehtäviin neuleisiin, harmi juttu.

Voi tauti

Ei täällä parantolassa paljoa ehdi neuloa, aina on joku räkänokka hoivaa vailla. Pikkuinsinööri sai nyt sitten antibiootit korvatulehdusta parantamaan, ja toivon että kuurin jälkeen ei tarvisi ihan hetkeen nessupakettia raottaa.

Tehtaalta ei ole valmistunut kuin aikapäiviä sitten aloitetut dominosukat pikkuinsinöörille 2,5 mm:n puikoilla ja Modan 1/2007 ohjeella. Lanka on Stepin jämiä ja toisen sukan kärkeen piti kaivaa Nallea kaveriksi kun kriittisesti loppui lanka kesken. Onneksi sävy on niin lähellä ettei sitä juurikaan huomaa.

Liskohupparista jäi sen verran Tovea yli että olen pohdiskellut jonkinlaisen päähineen tekemistä. Isä on kova saunomaan, mutta löylyttely aiheuttaa hänelle päänsärkyä joten saunamyssy voisi olla paikallaan. Ei kyllä yhtään jaksaisi alkaa itse suunnitella vaan valmis ohje olisi poikaa.

Argh, joulukin on taas aivan liki ja mitään omatekoista ei taida kyllä tänä vuonna lahjapakettiin eksyä. Ehkä just ja just yhdet sukat jollekulle... mutta ei siitä sen enempää. On se muuten onni ja autuus että joulun lisäksi myös lasten synttärit on kerran vuodessa vaan. Kultakutri täytti viikonloppuna viisi ja voi sitä menoa ja melskettä kun synttäreitä juhlitiin!

Mekin saatiin joululahja tänä vuonna vähän etukäteen: kaupungin arvonnassa voitettiin tontti kivalta uudelta alueelta läheltä molempien työpaikkaa. Luulenpa että vapaa-aikaa ei ole seuraavaan pariin-kolmeen vuoteen senkään vertaa kuin nyt! Arvailen myöskin, että Ravelryssä surffailun sijaan tulen seuraavat puoli vuotta pommittamaan talovalmistajien ja muiden rakennuspuljujen verkkosivuja.

Valmis Limu

Pesukoneesta paljastui ihanan pehmeä ja tasaisesti huopunut takki. Tove on tähänastisista kokeiluistani kyllä ehdottomasti paras lanka huovutukseen!

Pituudesta oli kutistunut kymmenen senttiä ja leveyttäkin oli huomattavasti vähemmän kuin koneeseen mennessä. Olisi ehkä sittenkin kannattanut aloittaa huovutus hienopesulla, sillä mitat ovat kohta turhankin sopivat. Hihat ovat hieman liian pitkät, katsoin jo kappaleita yhdistäessä että mittasuhteet eivät ihan olleet kohdallaan. En tiedä tuliko joku lapsus neuloessa vai onko tämä ihan ohjeista lähtöisin.

Nättihän siitä tuli kuin mikä. Ruskeaa Tovea kului kaiketi 3,5 kerää mikäli laskelmani pitävät paikkansa, ja vihreää puolisen kerää. Käytin 5 mm puikkoja. Jätin olkapäälle kuuluvan liskon ompelematta koska se ei jotenkin vaan onnistunut, jalat  ovat liian pitkät ja häntä liian lyhyt.

Tulipa viimein kuvattua miehen palmikkoslipoveri 7 veljeksestä. Ohje on syksyn 2008 Novitassa. Ohjeesta poiketen tein palmikon vain etukappaleeseen. Lankaa kului reilut 2,5 kerää kun tein liivin S-koon silmukkämäärillä mutta M-koon ohjeilla muuten.

Uusi kamera pitäisi hankkia kun pikkuinsinööri sain vanhan moukaroitua siihen kuntoon, ettei linssinsuojus enää aukea tai mene kiinni, ja linssin eteen jää jotkut lärpäkkeet "kehystämään" kuvaa kuten näistä otoksista huomaa. On siinä sisäinen paristokin mennyt jo entiseksi ja kellonaikaa sekä päiväystä pitäisi olla antamassa joka käänteessä. Ei vaan olisi energiaa alkaa vertailla eri ominaisuuksia tai ravata liikkeissä vertailemassa hintoja...

Pyykkipäivä

Töiden alettua en ole paljon puikkojen tai blogin ääressä ehtinyt aikaani kuluttaa. Yöunetkin tahtoo jo häiriintyä kun joka päivä oppii niin paljon kaikkea uutta, ettei alitajunta meinaa millään rauhoittua lepäämään.

Vihdoista viimein sain kuitenkin Limun koottua, reunukset virkattua, laput ja icord-pätkät valmiiksi ja koneeseen. Yksi lappu tosin eksyi jo aiemmin kuudenkympin pyykkiin vahingossa, mutta en tiedä missä tiivisteen välissä se oli aikaansa viettänyt koska ei se ollut sanottavammin huopunut.

Saapa nähdä minkä kokoisena takki tulee koneesta. Pistin sen farkkujen kanssa ihan normaaliin kirjopesuun, vaikka ohjeessa suositeltiin hienopesua.

Sainpa tällä viikolla myös Sny-postia, ystäväni oli lähettänyt minulle nätin sydänheijastimen. Kiitos siitä! Koetan jokaiseen käsilaukkuun ja takkiin ripustaa jonkinlaisen heijastimen ja tämän kanssa kelpaa pimeässä liikkua.

Syyskuun paketissa olleelle Delanolle olen mietiskellyt kivaa huivimallia. Aquila vaikuttaisi sopivalta mallilta tuollaiselle liukuvärjätylle, jollen sitten kokeile kuinka Revontuli onnistuu telkkaria katsoessa. Harmi kun tuota aikaa on nykyään vielä vähemmän neulomiselle kuin ennen ja projekteja kertyy jonoon ihan liikaa!

Ai niin: pikkuinsinööri iski eräänä päivänä kyntensä iskemättömään Mini Palett -kerään kun en ollut näkemässä ja levitti sen pitkin olohuoneen lattiaa. Itku siinä pääsi kun sitä hävitystä katsoin. Survoin langan muovipussiin odottamaan sitä inspiraation hetkeä kun tulee mieleen että voisi iltansa ratoksi selvittää 400 metrin solmukasan.

Matkasuunnitelmia

Ollaan kultakutrin kanssa lähdössä huomenna junalla kotipuolessa käymään kun ei vielä ole työt päällä ja isä täyttää vuosia. Varsinaista elämysmatkailua kun lapsi raukka ei ole ennen junalla kulkenut ja kaikki siihen liittyvä on kovin mystistä, kuten miten sinne junaan pääsee kyytiin. Eiköhän se viimeistään kuuden tunnin jälkeen ala kuitenkin jo uutuudenviehätys haihtua, ja silloin ollaan vasta puolimatkassa jos automatka lasketaan päälle...

Violetti raitamekko eteni hyvää vauhtia kunnes unohdin ohjeen appilaan. Piti sitten äkkiä keksiä joku reissutyö, joten uudesta Neulekirjasta päätin tehdä pikkuinsinöörille Limu-takin syysviileille kauppareissuille. Lankaideasta hain ruskeaa ja limenvihreää Tovea, eilisillan väkersin mallitilkkuja eri puikoilla ja vitosen puikoilla sain viimein sopivaa jälkeä. Onpahan jotain tekemistä junassa istuskellessa. Kultakutrin viihdykkeeksi on varattu Muumi-piirrettyjä (ja istumapaikat leikkivaunusta).

Nyt jää kyllä Moda-päivä väliin mutta onpa tuota lankaa jonkin verran muutenkin hamstrattuna. Muille vain tiedoksi että huomenna Teeteen langoista saa 20 prosenttia alennusta. Tampereella ainakin Lankaidea ja Merletto osallistuvat tapahtumaan.

Snif ja pärskis

Täällä aloitettiin syyskuu komeasti ekalla syysflunssalla koko perheen voimin. Nessuja on siis kulunut ja öitä valvottu. Vielä ennen taudin koko voimaa maalasin lastenhuoneen katon ja tänään riehuttiin listat takaisin kattoon, joten remontointi saa tältä osin päättyä tähän!

Onneksi Puro-villahousut ei oikeasti olekaan kovin suuret, vaan niissä on juuri sopivasti huopumis- ja kasvunvaraa. Lahkeista kun taittaa resorit niin hyvin pysyvät jalassa.

Tämän Unikko-kaulurin tein oikeastaan jo keväällä, mutta langat jäi päättelemättä ja tein sen vasta nyt kun oli pakko saada kauluri käyttöön. Lankana on Novitan Wool ja Bambino kolmosen puikoilla, molempia meni vajaa kerä. Kaipaisi varmaan vielä kostutusta ettei olisi niin jäykkä.

Kultakutrin uuden Ice Queen -huppukaulurin sain viikonloppuna valmiiksi. Lanka on Rowan Kidsilk Haze (ihana!), puikot 5 mm ja mukana on koon 10 vaaleanpunaisia siemenhelmiä hopeisella sisuksella.

Jos ne helmet vaikka näkyisi kuvassa... kuka löytää?

Miehen slipoverista ei vieläkään ole kuvallista todistusaineistoa, mutta ehkä piakkoin. Sen sijaan kultakutrin mekon aloituksesta on kuva, vaikka salama vaan sotkee värejä harmittavasti. Kaunista violettia, kerästä päättelin että lopputulos olisi enemmän pinkkiin päin.

Oi ihana maanantai!

Harvoin on näin kivasti viikko alkanut kuin tänään: sain meinaan kauan kaivatun viestin Salaiselta neuleystävältä!

Jo pelkkä kuoren näkeminen sai sydämen pamppailemaan jännityksestä kun tiesin että tässä se nyt on, ensimmäinen viesti ystävältä. Olipas oikein kaunis ja mieltä lämmittävä lähetys, kiitos sinulle ystäväni!

Olen myös alkanut jo suunnitella ensimmäistä pakettia omalle ystävälle, tuntuu vain ettei 15 euroa riitä kaikkeen siihen mitä tahtoisin hänelle antaa. Parasta olisi varmaan tehdä jonkinlainen kokonaissuunnitelma näin alkuun ja koettaa pysyä siinä, ettei tule osteltua lankasillisalaattia ystäväparalle.

Viikonlopun aikana onnistuin olemaan kovasti tuottelias ja sain kuin sainkin miehen slipoverin viimeisteltyä. Kuvatodisteita siitä ei vielä ole, sillä mies puki sen heti päälleen töihin. Tuli oikein sopiva ja ilmeisesti myös mieluinen!

Pikkuinsinöörin uudet L-kokoiset Tiuhtis-housut metsänvihreästä Purosta sain myös valmiiksi.

Raitojen kanssa piti jälleen kikkailla hieman eikä ne aivan mätsää, kun kerissä meni näköjään juoksut "taiteellisesti" eri tavalla, mutta kelpaa. Lankaa kului pikkuisen reilu 2,5 kerää. Vaippakäyttöön nämä nyt ensisijaisesti on tarkoitettu, vaikka voi olla että valtavan kokonsa vuoksi päätyvät alkuun välihousuiksi. Näyttäisi nimittäin olevan ehdat kainalopöksyt... Toivottavasti pesu ja pieni käsin huovutus lyhentävät yläosan pituutta.

Nyt puuhastelen taas kultakutrin Ice Queenin parissa, purkasin illalla puolet kun olin laittanut helmet minne sattuu ja nyt koetan olla saamatta purettua mohairkekoa solmulle. Täytyisi oikeastaan siirtyä tästä koneelta puikkojen ääreen jotta saisin mahdollisimman paljon tehtyä ennen kuin pikkuinsinööri palaa kotiin. Jos se meinaan siihen kasaan menee koskemaan niin sitä solmua ei pelasta kuin sakset. Ja pieni vinkki muuten ystävälle: lisään helmet neuleisiin omatekoisen rautalankavirityksen avulla, mutta joskus tuntuu että pienenpieni virkkuukoukku voisi olla paljon näppärämpi siihen puuhaan ;-)