Pyykkipäivä

Töiden alettua en ole paljon puikkojen tai blogin ääressä ehtinyt aikaani kuluttaa. Yöunetkin tahtoo jo häiriintyä kun joka päivä oppii niin paljon kaikkea uutta, ettei alitajunta meinaa millään rauhoittua lepäämään.

Vihdoista viimein sain kuitenkin Limun koottua, reunukset virkattua, laput ja icord-pätkät valmiiksi ja koneeseen. Yksi lappu tosin eksyi jo aiemmin kuudenkympin pyykkiin vahingossa, mutta en tiedä missä tiivisteen välissä se oli aikaansa viettänyt koska ei se ollut sanottavammin huopunut.

Saapa nähdä minkä kokoisena takki tulee koneesta. Pistin sen farkkujen kanssa ihan normaaliin kirjopesuun, vaikka ohjeessa suositeltiin hienopesua.

Sainpa tällä viikolla myös Sny-postia, ystäväni oli lähettänyt minulle nätin sydänheijastimen. Kiitos siitä! Koetan jokaiseen käsilaukkuun ja takkiin ripustaa jonkinlaisen heijastimen ja tämän kanssa kelpaa pimeässä liikkua.

Syyskuun paketissa olleelle Delanolle olen mietiskellyt kivaa huivimallia. Aquila vaikuttaisi sopivalta mallilta tuollaiselle liukuvärjätylle, jollen sitten kokeile kuinka Revontuli onnistuu telkkaria katsoessa. Harmi kun tuota aikaa on nykyään vielä vähemmän neulomiselle kuin ennen ja projekteja kertyy jonoon ihan liikaa!

Ai niin: pikkuinsinööri iski eräänä päivänä kyntensä iskemättömään Mini Palett -kerään kun en ollut näkemässä ja levitti sen pitkin olohuoneen lattiaa. Itku siinä pääsi kun sitä hävitystä katsoin. Survoin langan muovipussiin odottamaan sitä inspiraation hetkeä kun tulee mieleen että voisi iltansa ratoksi selvittää 400 metrin solmukasan.