Voi kun minua hemmotellaan!

Salaisen neuleystävän sininen unikkopaketti saapui eilen miehen matkassa kotiin. Laitoin ruokaa joten en siltä siunaamalta päässyt sitä avaamaan, mutta miehen kanssa pähkäiltiin mikä ihmeen helinä paketista kuului. Nappeja? Jotain muuta, mitä ihmettä?

Paketin avattuani en voinut kuin hämmästellä ja ihastella mitä ystäväni on minulle lähettänyt. Kaunis kortti pienestä pojasta koiransa kanssa, ihanan väristä Cewec Delano -lankaa, vihreää teetä hedelmillä ja vaniljalla höystettynä, sininen kynttilä, muutama belgialainen suklaakonvehti, Body Shopin käsivoidetta ja niin, se helistin: Neule-Namuja eli salmiakkia lasipurkissa. Kiitos, kiitos, kiitos tästä mieltä lämmittävästä paketista! Arvostan myös kovasti sitä, että käsivoiteen tuotto ohjautuu hyvään tarkoitukseen, siitä on siis muillekin iloa!

Delano on juuri minun mieleiseni sininen ja alpakka sekä mohair tekevät siitä ihanan lämpimän tuntuisen. Hypistelin keriä Lankamaailmassa mutta vision puutteessa ne jäivät hyllyyn. Nyt olen jo katsastellut millaisen huivin noista voisi tehdä (Haruni? North Roë? Sagittaria? liikaa vaihtoehtoja!), ja jos ystäväiseni sinulla on mielessä jotakin niin vinkkaa ihmeessä. 

Lapset ovat tänään taas hoidossa, pikkuinsinööri enterorokosta toipuneena ja kultakutri matkoilta palanneena. Minun pitäisi koota ajatukset ja suunnata ne työelämään, maanantaina alkaisi uusi projekti uudessa paikassa mutta onneksi sentään osittain tuttujen työkavereiden keskellä. Puolitoista vuotta kotosalla vähällä unella ja melko pienillä älyllisillä ponnisteluilla vetää mielen hermostuneeksi, kuinkahan sitä pääsee liikkuvan junan kyytiin loikkaamaan kylmiltään...

Matkasuunnitelmia

Ollaan kultakutrin kanssa lähdössä huomenna junalla kotipuolessa käymään kun ei vielä ole työt päällä ja isä täyttää vuosia. Varsinaista elämysmatkailua kun lapsi raukka ei ole ennen junalla kulkenut ja kaikki siihen liittyvä on kovin mystistä, kuten miten sinne junaan pääsee kyytiin. Eiköhän se viimeistään kuuden tunnin jälkeen ala kuitenkin jo uutuudenviehätys haihtua, ja silloin ollaan vasta puolimatkassa jos automatka lasketaan päälle...

Violetti raitamekko eteni hyvää vauhtia kunnes unohdin ohjeen appilaan. Piti sitten äkkiä keksiä joku reissutyö, joten uudesta Neulekirjasta päätin tehdä pikkuinsinöörille Limu-takin syysviileille kauppareissuille. Lankaideasta hain ruskeaa ja limenvihreää Tovea, eilisillan väkersin mallitilkkuja eri puikoilla ja vitosen puikoilla sain viimein sopivaa jälkeä. Onpahan jotain tekemistä junassa istuskellessa. Kultakutrin viihdykkeeksi on varattu Muumi-piirrettyjä (ja istumapaikat leikkivaunusta).

Nyt jää kyllä Moda-päivä väliin mutta onpa tuota lankaa jonkin verran muutenkin hamstrattuna. Muille vain tiedoksi että huomenna Teeteen langoista saa 20 prosenttia alennusta. Tampereella ainakin Lankaidea ja Merletto osallistuvat tapahtumaan.

Lankamaailma Nordia nähty

Pitihän siellä Lankamaailma Nordian Tampereen liikkeessä sitten poiketa heti avajaispäivänä. Lankaa oli vaikka minkä väristä, paksuista ja tuntuista. Ei ollut kumminkaan avajaistarjouksia tai muuta markkinahulinaa, joten ostokset jäivät vähäisiksi.

Marks & Kattens Alpaca Silkiä ostin kolme kerää yllättävää kyllä punaisena. Syy minulle epätavalliseen värivalintaan on se, että siitä pitäisi aloitta jossain vaiheessa Pins & Lace Clubin Summer Cherries -huivi. Toivottavasti kolme kerää riittää, inhoan jaardimuunnosten laskemista...

Tänään oli asiaa keskustaan (pakko ostaa asiallisia vaatteita, työt jatkuvat sittenkin!!!) ja poikkesin samalla Suomalaisessa. Neulekirjan ostin kun sai alle 22 eurolla, vaikka ekaksi en meinannut kun siinä on niin paljon sukkaohjeita. On siinä myös kivoja lasten neuleita ja Lovejoy-takki joka menisi heti tekoon, ellei minulla olisi joku pakkomielle Sylvistä...

Snif ja pärskis

Täällä aloitettiin syyskuu komeasti ekalla syysflunssalla koko perheen voimin. Nessuja on siis kulunut ja öitä valvottu. Vielä ennen taudin koko voimaa maalasin lastenhuoneen katon ja tänään riehuttiin listat takaisin kattoon, joten remontointi saa tältä osin päättyä tähän!

Onneksi Puro-villahousut ei oikeasti olekaan kovin suuret, vaan niissä on juuri sopivasti huopumis- ja kasvunvaraa. Lahkeista kun taittaa resorit niin hyvin pysyvät jalassa.

Tämän Unikko-kaulurin tein oikeastaan jo keväällä, mutta langat jäi päättelemättä ja tein sen vasta nyt kun oli pakko saada kauluri käyttöön. Lankana on Novitan Wool ja Bambino kolmosen puikoilla, molempia meni vajaa kerä. Kaipaisi varmaan vielä kostutusta ettei olisi niin jäykkä.

Kultakutrin uuden Ice Queen -huppukaulurin sain viikonloppuna valmiiksi. Lanka on Rowan Kidsilk Haze (ihana!), puikot 5 mm ja mukana on koon 10 vaaleanpunaisia siemenhelmiä hopeisella sisuksella.

Jos ne helmet vaikka näkyisi kuvassa... kuka löytää?

Miehen slipoverista ei vieläkään ole kuvallista todistusaineistoa, mutta ehkä piakkoin. Sen sijaan kultakutrin mekon aloituksesta on kuva, vaikka salama vaan sotkee värejä harmittavasti. Kaunista violettia, kerästä päättelin että lopputulos olisi enemmän pinkkiin päin.

Oi ihana maanantai!

Harvoin on näin kivasti viikko alkanut kuin tänään: sain meinaan kauan kaivatun viestin Salaiselta neuleystävältä!

Jo pelkkä kuoren näkeminen sai sydämen pamppailemaan jännityksestä kun tiesin että tässä se nyt on, ensimmäinen viesti ystävältä. Olipas oikein kaunis ja mieltä lämmittävä lähetys, kiitos sinulle ystäväni!

Olen myös alkanut jo suunnitella ensimmäistä pakettia omalle ystävälle, tuntuu vain ettei 15 euroa riitä kaikkeen siihen mitä tahtoisin hänelle antaa. Parasta olisi varmaan tehdä jonkinlainen kokonaissuunnitelma näin alkuun ja koettaa pysyä siinä, ettei tule osteltua lankasillisalaattia ystäväparalle.

Viikonlopun aikana onnistuin olemaan kovasti tuottelias ja sain kuin sainkin miehen slipoverin viimeisteltyä. Kuvatodisteita siitä ei vielä ole, sillä mies puki sen heti päälleen töihin. Tuli oikein sopiva ja ilmeisesti myös mieluinen!

Pikkuinsinöörin uudet L-kokoiset Tiuhtis-housut metsänvihreästä Purosta sain myös valmiiksi.

Raitojen kanssa piti jälleen kikkailla hieman eikä ne aivan mätsää, kun kerissä meni näköjään juoksut "taiteellisesti" eri tavalla, mutta kelpaa. Lankaa kului pikkuisen reilu 2,5 kerää. Vaippakäyttöön nämä nyt ensisijaisesti on tarkoitettu, vaikka voi olla että valtavan kokonsa vuoksi päätyvät alkuun välihousuiksi. Näyttäisi nimittäin olevan ehdat kainalopöksyt... Toivottavasti pesu ja pieni käsin huovutus lyhentävät yläosan pituutta.

Nyt puuhastelen taas kultakutrin Ice Queenin parissa, purkasin illalla puolet kun olin laittanut helmet minne sattuu ja nyt koetan olla saamatta purettua mohairkekoa solmulle. Täytyisi oikeastaan siirtyä tästä koneelta puikkojen ääreen jotta saisin mahdollisimman paljon tehtyä ennen kuin pikkuinsinööri palaa kotiin. Jos se meinaan siihen kasaan menee koskemaan niin sitä solmua ei pelasta kuin sakset. Ja pieni vinkki muuten ystävälle: lisään helmet neuleisiin omatekoisen rautalankavirityksen avulla, mutta joskus tuntuu että pienenpieni virkkuukoukku voisi olla paljon näppärämpi siihen puuhaan ;-)

Purple rain

Eipä ole enää paljon helteistä tietoa, kymmenen astetta ja kovasti synkkää ja pilvistä. Pikkuinsinöörille piti eka kertaa laittaa haalari päälle kun lähti hoitoon. Ei voi mitään, kesä alkaa olla taaksejäänyttä elämää.

Lohjennut KnitPron puikko on nyt vaihdettu uuteen. Eikä sieltä Lankaideasta taaskaan tullut poistuttua ilman lankaostoksia, huoh.

Sandnes Mini Palettia lähti pari kerää mukaan ihanaisessa pinkki-violettisävyssä, tarkoitus olisi näistä tehdä kultakutrille yksinkertainen tunikamekko. Pyörönä, kaarrokkeella, niin ettei vaan tule yhtäkään saumaa ommeltavaksi! Vielä kun jostain bongaisi vastaavanlaiselle langalle olevan ohjeen ettei tarvitsisi arpoa silmukkamääriä.

Haaveilin taas Sylvistä ja selailin samalla Twist Collectiven Fall 2010 -numeroa. Ihastus! Kuinka kerta kaikkisen kauniita palmikoita! Linjoja! Värejä! Miksei yksikään kotiin kannetuista neulelehdistä ole ikinä noin täydellinen että tekisi mieli toteuttaa melkein jokainen malli?

Eilen en keskustassa liikkuessa muistanut poiketa kirjakauppaan. Pitäisi käydä meinaan tutkimassa mitä Neulekirja sisältää ja jos on kiva niin laittaa hankintalistalle.

Ei suju ei

Kylläpä taas vastustaa. Pikkuinsinöörin dominosukat etenivät ihan hyvää vauhtia kun sain solmulle menneen kerän selvitettyä, kunnes monsieur meni ja katkaisi yhden bambupuikon... Se lapsi se sitten kerkeää pahantekoon! Onneksi on sentään KnitPron samankokoiset puikot, vaikkakin toisessa sukassa kiinni, ettei koko touhu tyssää tähän.

Tekisi kauheasti mieli aloittaa taas jotakin uutta eikä viimeistellä keskeneräisiä. Miehen slipari pitäisi kyllä ottaa jälleen työn alle, kun enää ei oikein voi helteisiinkään vedota. Ei siinä olisi kuin pään- ja kädentiet tekemättä (plus saumat ompelematta ja sitä oikeasti inhoan yli kaiken).

No onneksi on sentään kivojakin uutisia: liityin syksyn Salainen neuleystävä -rinkiin ja nyt odottelen jännityksellä tietoja ystävästäni sekä salaisen ystäväni yhteydenottoa!